Syksy on tullut tänäkin vuonna, ruskan värit alkavat olla jo maisemissa. Tunturissa on kuulemma komeimmillaan. Täällä alhaalla on vähän vajaana. Nopeasti ovat varsinkin koivut kellastuneet, mutta monena päivänä vallinnut kova tuuli on riipinyt keltaiset lehdet alas. Varsinkin pihakoivut ovat jo vähälehtisiä ja hailakan keltaisia väriltään.
Tenojoen vesi on taasen nousemassa ja Junttikari on kolmatta kertaas tänä kesänä peittymässä tulvaveden alle. Toivottavasti tulvavesi helpottaa mätänevien kyttyrälohien alas menossa. Vielä ei ole Tenossa näkynyt Joutsenten menoa alavirtaan. Jokainen syksy niitä näkyy ainakin yksi pesue uiskentelevan ja levähdellen matkaavan myötävirtaan. Muuttavat vesireittejä hyödyksi käyttäen, jotta poikaset saavat välillä levähtäen matkaa tehdä.
Ruska on Utsjoella kauneimmillaan 10.09. mutta nyt taita olla vähän aikaisessa. Ruskan katsojat saisivat jo alkaa ilmestymään maisemiin. Muut matkailija ovat jo aika vähissä. Yleensä koulujen alkaminen vähentää kotimaisia matkailijoita. Ulkomaalaisia matkailijoita oli aika runsaasti ja heissä näkyi tänä kesänä italialaisia.
Minä vain harrastan kuntoutumista, enimmäkseen ulkona sauvakävelyä, vähän olen harjoitellut vain yhdellä sauvalla kävelyä. Kaksi kertaa viikossa käy fysioterapeutti poljettavan ja moottoroidun kuntolaitteen kanssa. Sitä olen nyt säiden jäähdyttyä polkenut sisällä. Minulle on myönnetty 10 hoitokertaa, joista olen nyt käyttänyt 3. Tänään toi kävelykepin, jotta saan sisällä alkaa harjoittelemaan keppiä tukena käyttäen kävelyä.
Vielä on vähän aikaa miettiä ajokortista luopumisen kanssa. Sydänpajalla kardiologi, jonka tunnen kolmen vuoden takaa. Kyseli sievästi voisitko nyt luopua autolla ajosta? Sanoin hänelle, että ole miettinyt asiaa, että toimitan ajokorttini poliisille. Mutta kotiin tultuani 1.8. ja tarvitessani taksia 2.8. ei sitä ollutkaan vapaana. Samalla viikolla 2 päivää aikaisemmin, meidän vieras, joka tuli Utsjoelle J-bussilla, olisi tarvinnut taksia, mutta ei saanut. Nämä tapaukset pani miettimään ajokorttiasiaa uudelleen. Molemmilla kerroilla piti turvautua hyviin ystäviin. Ei sitä voi ystäviä kovin usein vaivata ja onko he vapaana palvelemaan. Mietityttää.
On jäänyt nämä kirjoittelut vähäiseksi tähän Blogiini, tietokoneeni oikutteli ja sairasteluni vei aikani ja ajatukseni muualle. Parin päivän käväisyn aikana ehti Leenan poika korjata ohjelmiani, niin tämänkin tietokoneen, kunhan vain olisi asiaa mitä kirjoittaa. Tarkoin pitää miettiä voiko tuosta ja tuosta asiasta kirjoittaa. Parasta pysyä omissa asioissa, niin ei tule loukanneeksi ketään. Ei tässä nyt oikein ajatukset olleet juoksullaan, tahtoi vähän tökkiä. Koettakaahan saada selvää. Hyvää, kaunista ja tervettä syksyä kaikille lämpimin terveisin Posti-Pekka